Viisi vuotta vierähti - Äkkiäpä ne muuten meni!

Näyttää olevan edellinen blogaus kirjoitettu 18.1.2007 siis reippaat viisi vuotta sitten!
No lienee siis viisainta tehdä ns. katsaus menneeseen viteen vuoteen.

2007

No se videotykki sitten tuli ja on sitä sitten käytettykin!
Ei muuten ollut valmiiksi rikkinäinen se polttimo, kun tykki tuli, ei sinne päinkään!
Tykin polttimolle luvattiin kestoikää 1500 tuntia, mutta mitä vielä! Se alkuperäinen polttimo siellä edelleen tuikkii ja tuntimittari on nyt yli 2500 tunnin kohdalla menossa!



2008
 
Heinäkuussa oli Suomen Radioamatööriliiton kesäleiri Hankasalmella. Sieltä lähetettiin amatöörien oma säähavaintopallo "Pula-Ilmari IV". Oma hommani tuon pallon osalta oli käydä hakemassa se takaisin, kun se aikanaan puhkeaa ja laskeutuu takaisin maahan. Tähän hommaan lähdettiin kahden kaverin ja yhden maasturin kanssa. Pallo löytyi lähes kolmen tunnin lentonsa päätteeksi noin 132 km päästä Kaavista. Löytöpaikka oli suolla, jonne jalat upposi välillä polvia myöten ja jotta varmasti kastumiselta ei voinut välttyä varovaisinkaan etsijä, niin vettä tuli taivaalta vielä aivan tolkuttomalla intensiteetillä!

Heinäkuussa vaihtui myös auto. Ei siinä 2006 kesällä hankkimassani mitään vikaa ollut, jälkeenpäin viisastellen oli jopa parempi yksilö, kuin uusi. Kyse oli vaan - kuten yleensä aina - tunteella tehdystä autokaupasta, ei järkiperäisestä. Olin vuoden päivät netissä "kuolannut" kun autostani on keskieuroopassa erikoisvarusteltu Laurin&Klement varustetaso ja sitä ei ole suomessa. Siinä kun on niin kaikenlaista hauskaa juttua. Sitten huomasin yhtäkkiä, että se tuli suomen hinnastoihin ja oli pakko käydä näkemässä se livenä ja huomasin yhtäkkiä, että "oho, piti mennä vain tutustumaan, ei tilamaan!"


2009

Keväällä lähdettiin kahden työkaverin kanssa ajelemaan Puolaan, kohteena toisen maailmansodan aikainen Auschwitzin keskitysleiri. Täytyy sanoa, että on muuten sellainen paikka, että pysäyttää kyllä arkihuolien mietiskelyn samantien! Samalla niin ankea, surullinen ja mielenkiintoinen paikka. Ehdottomasti kokemuksen arvoinen paikka tutustua! Aikaa kannattaa varata Birkenaun isoon leiriin tutustumiselle 3-4 tuntia ja työleiriin tutustumiselle pari tuntia. Ei ole missään nimessä paikka, jossa voi nopeasti pistäytyä ohi ajellessa, vaan siellä kuluu aikaa.


Jälleen heinäkuussa SRAL:n leiri, tälläkertaa Pudasjärvellä Pikku-Syöteellä. Hienot oli maisemat ja hienoa oli olla mukana toteuttamassa suomen ensimmäistä yksityistä Digi-TV-lähetystä. Siis toteutimme myös lähetyksen, ei pelkkää sisällöntuotantoa.

Syksyllä hankimme porukalla vanhan asuntovaunun, josta teimme vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle viestiyksikön. Hieno projekti saatiin tehtyä lähes valmiiksi kuukaudessa!

2010

Syksyllä viestivaunumme varastettiin ja se löytyi kuukautta myöhemmin Romanian romanien hylkäämästä leiristä Helsingin Kalasatamasta. Vaunun sisusta oli tuhottu lähes kokonaan ja korissakin oli sen asteisia vaurioita, että oltiin kahden vaiheilla lähteekö vaunu purkuun, vai käyttöön. Onni onnettomuudessa oli se, että suurin osa kalustosta oli siirretty muutamaa viikkoa ennen varastamista uuteen yksikköömme PepBussiin, joka on vanhasta kirjastoautosta rakennettu johtoyksikkö Vapepan käyttöön.

2011

SRAL:n leirillä joka vuosi olevan paikallisradion Radio Hamin uutisstudion rakentaminen ja uutisten tuotanto taitaa olla vahviten mieleenjääneitä asioita 2001 kesältä. Toki myös kesä-heinäkuun taitteessa ollut Viron radioamatööriliiton kesäleiri Pariisissa jäi mieleen. Varsinkin siellä olleen ravintolan 50 senttiä/kpl maksavat jäätelöt. Hyviä olivat ja halpoja! Toinen tuote joka sai minulta kannatusta oli "Kuumad leivad".

2012

Nyt sitten elellään vuotta 2012. Mitäs tänävuonna on sitten tapahtunut? No maaliskuun sairauslomalla, kun ensin iski ruusu jalkaan ja sen jälkeen todettiin vaaralisen korkea verenpaine. Nyt napsitaan sitten lääkkeitä pari nappia joka aamu. Painonpudotuskin siinä ohessa tuli aiheelliseksi (Ihan niinkuin se ei olisi ollut aiheellista jo 30 vuotta!) ja maaliskuun alun jälkeen pudotusta on reilusti yli 10 kiloa.

Huhtikuun alussa muuttui autoverotus, joten tajusin maaliskuu viimeisellä viikolla autokaupoja kierrellessä olevani vähän tyhmä, koska uuden auton toimitukseen menee aina tilauksesta pari-kolme kuukautta vähintään. Eli uusi auto tulisi maksamaan 2000-3000 euroa enemmän veromuutoksen jälkeen. Vero kun lasketaan rekisteröintipäivän mukaan, ei sen mukaan koska auton on tilannut. No kiertelinpä nyt kuitenkin kun oli sairasloman lopulla aikaa kierrellä. 500 eurosta jäi autokauppiaan kanssa kiinni Peugeot 508 SW:n osto. Totesin, että käyn vielä pääkaupunkiseudun suunalla kyselemässä tarjoukset ja tulen sitten hakemaan Pösön, jos ei parempaa löydy. Seuraavana päivänä sitten lähdin pääkaupunkiseutua koluamaan ja menin ensimmäisenä samaan autokaupaan, josta olin 2008 Octaviani ostanut. Esitin automyyjälle asiani, että tälläistä olisin ostamassa ja tälläinen tulisi vaihdssa. Mitä maksaa? No asiaa vähän puitiin ja todettiin, että kun Skoda Superbia ei ole tullut vielä koskaan edes koeajetua, niin käyn ajolenkillä kun sellainen koeajoauto siinä pihalla nökötti. Kun tulin takaisin, niin kauppias oli puhelimessa ja ajattelin käyttää ajan hyväksi katselemalla salin lattialla olevia autoja. Huomasin, että siinähän on likipitäen sellainen auto, josta olen nyt tarjousta hakemassa. Muutama asia oli eritavalla. Esillä olevassa autossa ei ollut ikkunatummennusia, siinä oli 500 euroa maksava avaimeton lukitus ja se oli farmarimalli, kun hain tarjousta tavallisesta. No kun myyjä oli puheunsa puhunut, niin tuli siihen autonluokse ja totesi, että "Niin tämähän on melkein sellainen mistä tarjousta pyysit" totesin, että "Niinpä onkin. Onkos tämä vielä myymätä ja saisiko tämän vielä rekisteröityä tänään tai huomenna, eli maaliskuussa?". No koska se oli myymättä ja rekisteröinti maaliskuussa vielä onnistuisi, niin kaupathan siitä syntyi! Se 2008 hankkimani "heräteostos" olikin palvellut jo yli 122000 kilometriä, joten oli aika uuden auton.Auton luovutus tosin meni seuraavalle viikolle, joten sain auton vasta 3.4. mutta pääasia, että vanhoilla veroilla. Nyt ei muuten harmita yhtään, että se 508 Pösö jäi 500 eurosta kiinni!

Neljä päivää kun auto oli ollut alla, niin se pääsikin kunnon koettelemukseen. Kahden työkaverin kanssa, joiden kanssa olin käynyt Puolassa 2009 lähdettiin nyt uudelle reissulle. Tälläkertaa kohteina oli ensin pohjois Puolassa oleva sudenpesä, joka toimi toisen maailmansodan aikana Hitlerin päämajana. Toinen kohde oli saksan puolella lähellä Itävallan Salzburgia oleva kotkanpesä, joka oli saman herran 50-vuotislahjaksi saama kesämökki. Edellisenä iltana sitten katsottiin Salzburgissa hotellilla netistä, että mihinkäs aikaan ne bussit sinne kotkanpesälle lähtee. Netti kertoi vastauksena, etä heti toukokuun alussa alkavat ajelemaan ja nyt oli siis huhtikun toinen viikko menossa. Ei sitten päästy kotkanpesään! Mentiin viereiselle kukkulalle ja otettiin sieltä pitkällä putkella valokuvia kotkanpesästä. Vähän harmitti, mutta toisaalta aivan loistavat maisemat oli siellä viereiselläkin kukkulalla ja varsinkin sen juuressa! Lopputuloksena harmitusindeksi jäi negatiiviseksi, koska kyllä ne maisemat ja se viereinen kukkula ja siellä syöty Apfelstrudel painoi sen harmittamisen niin piiloon ja pakkasen puolelle, että ei jäänyt paha mieli kyllä pätkääkään! Reissun jälkeen katsoin auton matkamittaria. Viikko ja kaksi päivää ollut uusi auto alla ja mittarissa reippaasti päälle 5000 kilometriä! =)

Tässäpä siis lyhykäisyydessään kuulumiset viimeiseltä viideltä vuodelta. Jos jotain oleellista tulee mieleen, niin olkoot se uuden artikkelin paikka sitten.

Tykki tilattu

Jälleen on Jokeltaja sitten ollut hiljakseen puolisen vuotta. Eipä kyllä mitään varteenotettavaa ole tapahtunutkaan, mutta olishan sitä silti joutanut kirjottelemaan.

No korjataan tilanne.

Tuli sitten tilattua videotykki. Ei! Kyseessä ei ole mikään hetkellinen päähänpisto, kyllä tätä on harkittu pitempään, mutta en vain ole siitä viitsinyt turhaa meteliä pitää. Olisi vain aiheuttanut sen, että olis tullut toinen toistaan erilaisia lausuntoja eri tykeistä puoleen ja vastaan. Itselleni sen kuitenkin hankin, niin ajattelin, että itse myös mallit puntaroin ja teen ostopäätöksen, muut tyytykööt siihen!
Ja sitten se tärkein tieto, että mikä tuli tilattua. Laite tuntee nimen:
Hitachi PJ-TX300
Jos olet sitä mieltä, että valitsin väärin, niin en voi sille mitään. :)

Jotain oleellista silti puuttuu vielä, eli tykin kaveri valkokangas. Aluksi valkokankaan virkaa saa toimittaa asunnossani oleva noin 2,5 metriä leveä betoniseinä, joka on väriltään hieman harmahtava. Väriltään se on kyllä mitä parhain, mutta siinä on kaksi vikaa. Sen pinta ei ole tasainen ja se on huoneen sivuseinä, ei päätyseinä, jossa suunnassa on huoneen audiojärjestelmät. No jokatapauksessa oikea heijastuspinta tulee, kunhan ensin saan testattua tykin tuolla seinällä ja todettua sen kyvyt, jotta voin varmistua, ettei tule ostettua liian suurta kangasta. Näillä näkymin suunnitteilla on n. 2,3 metriä leveä 16:9 kuvasuhteen kangas, mutta haluan vaan ensin varmistua, että tykin ominaisuus riittää siihen sopivasti.

Eli nyt tilanne on se, että tein tiistaina tilauksen tykistä ja se on nyt tällähetkellä lähtemäisillään Ranskasta, ellei ole jo matkalla. Ainakin on pakattu ja toimitettu paikalliselle logistiikkayhtiölle. Viikonlopuksi sitä siis lienee turha odottaa vielä, mutta ensiviikolla saapunee Orimattilan postitoimistolle, josta sen voi noutaa sitten.

Olen tässä nyt pari päivää maalaillut piruja seinälle sen suhteen, että siinä on ihan varmasti valmiiksi palanut polttimo, kun se saapuu. Hankin nimittäin alkuviikosta 2Gb mini-SD muistikortin, jonka olen jo kahdesti vaihtanut, kun aina tulee viallinen kortti. Nyt tuntuu tämä kolmas toimivan. Kyseessä siis puhelimen muistikortti. On muuten tuossa Nokian N80:ssä aika hyvä kamera / videokuvaus. Ihan kelpo laatua tekee! Pitänee jokukerta tehdä ajankuluksi sillä jokin videonpätkä / lyhytelokuva kunhan aikaa riittää. Hyviä ideoita olis kyllä määrissä mitä toeuttaa.

Mutta päätän lähetyksen tälläkertaa täältä tähän. Koittakaahan jaksaa!

Uusi auto alla

Tuli sitten vaihdettua kulkupeliä tässä kesällä.

Edellinen alkoi olemaan jo riittävästi nautittu, joten päätin alkaa etsimään seuraavaa kulkuneuvoa alle. Itseasiassa koko jutun juuri johtaa viimevuoden joulukuuhun, että jospa aloittaisin tarinan kertomisen sieltäasti. Istukaahan mukavasti jakkaroihinne...

Joulukuussa oli Passatillani edessä jälleen kerran määräaikaishuolto, joten aikaa tilatessani menin sitten muutenvaan potkimaan uusien Volkkareiden renkaita. Passatista oli tullut juuri markkinoille uuden sukupolven Variant, joten menin sitä katselemaan ja ei aikaakaan, kun myyjä tuli siihen kyselemään, että kiinnostaakos sellainen. No mitäs sitä valehtelemaan, tottahan nyt sellainen uutuus aina kiinnostaa ja menihän siinä sitten puolisen tuntia, kun myyjän kanssa sitä tutkailtiin ja keskusteltiin. Lopputuloksena myyjä ehdotti, että josko koeajaisin sellaisen ja tottahan minä nyt uutta autoa mielellään koeajan. Sovittiin, että otan sellaisen koeajoon reilua viikkoa myöhemmin, kun tuon oman autoni huoltoon, niin en sitten tarvitse erikseen vuokrata sijaisautoa siksiaikaa. Toisaalta työpaikkani on noin 200metrin päässä tuosta huoltoliikkeestä, joten ei siinä sijaisautoa välttämättä olis tarvittukaan. ... ainakaan sillätietoa.
No suuri päivä koitti ja vein autoni aamulla 7:30 huoltoon ja odottelin sitten kahdeksaan asti, että automyyjät tulee paikalle. Ensimmäinen tuli heti kyselemään, että kiinnostaakos sellainen Passat, kun siinä salissa sellaista katselin. Kerroin, että minulla on sovittu koeajo tällaiselle, joten mentiin sitten tekemään paperit koeajosta ja auto alle. Kyseessä oli 2.0TDI koneella ja DSG vaihteistolla oleva Comfortline versio Farmari Passatista. Heti alkujaan ihastuin tuohon auton tehoon. Olihan se melkoinen loikkaus omastani, jossa tehoa 90hp ja vääntöä 202NM. Tässä oli 140hp ja vääntöä 320NM. Ajelin siinä sitten kotipuoleen Orimattilaan ja siellä hetken pyörin ja takaisin Helsinkiin. Matkaa tuli yhteensä noin 300km ja olin hyvin ihastunut autoon ja varsinkin sen moottoritehoon ja vaihteistoon. Puoli neljän maissa sitten iltapäivällä vein sen liikkeeseen takaisin ja kerroin myyjälle, että on se vaan hieno peli. Sovittiin, että kun saan autoni huollosta, niin he katsovat sitä ja tekeevät vaihtotarjousta sitten. No kun pääsin sitten huollon tiskille kerrottiin, että nyt on jarrujen kanssa tullut vähän ongelmia ja auton saanti siirtyy seuraavalle päivälle. Kyselin, että mites kun pitäis kotia päästä, niin huoltopäällikkö sanoi, että mennääs yhdessä juttelemaan sen automyyjäsi kanssa, josko Passatille saataisiin jatkoaikaa koeajoon. :) No valitettavasti Passatti oli jo muussa ajossa, joten sitä ei saanut, mutta myyjällä oli sopivasti vapaana Golf, joka oli samalla moottorilla, mutta manuaali vaihteilla. Itsekseni manasin, että pitääkö tässä nyt vielä manuaalilla ruveta ajamaan, mutta pidin suuni kiinni ja otin Golfin ajoon seuraavaan iltapäivään asti.
Nyt alla oli hieman kevyempi kori, mutta sama jyhkeä 2.0TDI kaikkine hevosvoimineen ja newton metreineen päivineen, kuin Passatissakin oli. Ja uskoa voitte, että meno oli vieläkin pirteämpää, kuin sillä Passatilla. Golfille sainkin sitten kilometrejä liki 400. Seuraavana päivänä sitten vein Golfin myyjälle ja jälleen jutusteltiin, että miltäs se tuntui. Totesin, että erittäin pirteä se sekin oli, mutta Golf on vaan minulle pikkusen pieni auto. Farmarina voisi mennäkkin, mutta sellaista ei vielä 5-sarjan Golfista ollut. Eikä muuten ole vieläkään, tulee vasta vuonna 2007 ja ilmeisesti mallina Jetta Variant. Sovittiin, että kuitenkin siitäkin tekee samalla tarjousta, kun Passatistakin.
Sitten taas huollon tiskille. Oma Passatti oli saatu huollettua ja siellä kaikki meni siis loppujenlopuksi hyvin pientä viivästystä huomioimatta. Sitten takaisin automyyjän juttusille ja alettiin katselemaan Passattiani. Oikein otti avukseen toisen myyjän, kun sitä siinä tutkailivat ja lopuksi lupasi laittaa tarjouksen sähköpostilla. Seuraavana päivänä se sitten tulikin. Tarjous omastani oli 5000 euroa ja uudet listahinnan mukaan. No ei tarvinnut sitten mennä jututtamaan sitä myyjää uudestaan. Odotin, että tarjous olisi ollut likellä 10000 euroa, ehkä karvan ylikin. Kyseisillä kilometreillä olevaa vastaavaa myytiin kuitenkin suomenmaassa autoliikkeissä hintaan 13000 - 14000 euroa.
Ajelin sitten Passatillani seuraavat 15000km ja jälleen oli aika mennä huoltoon. Samaan paikkaan jälleen ja suunnitelmissa oli jo, että josko sieltä taas huoltopäiväksi ottais auton koeajoon. Vaikkapa Jetan tälläkertaa, tai Golf plussan. Yllätys olikin melkoinen, kun huomasin, että autoliike onkin vaihtanut omistajaa ja myytävien autojen merkkiä. Nyt siellä komeilikin uudet Skodat Volkkareiden sijaan. No päätin kuitenkin käyttää samaa taktiikkaa ja ei kun potkimaan uuden Octavian renkaita. Ja myyjähän sieltä paikalle tulemaan hetimmiten. Kyseli, että kiinnostaako sellainen Octavia ja totesin, että kyllähän se tietysti vähän kiinnostaa. No jälleen puolisen tuntia keskusteltuamme oli koeajo varattuna. Skoda kun kuuluu nykyään VAG-konserniin, niin Volkkarin tekniikkahan niissä on ja samainen 2.0TDI DSG tuli varattua koeajoon.
Seuraavalla viikolla sitten totuttuun tapaan auto huoltoon 7:30 ja odottamaan myyjien paikalle saapumista. Kahdeksalta sitten Octavia heti koeajoon ja sopivasti sattui olemaan vapaapäivä, ettei edes työt haitanneet koeajoa. Sovittiin, että palautan sen seuraavana päivänä kello 13 mennessä ja noudan samalla omani huollosta. Koeajoaikaa siis reilu vuorokausi! Ja kyllä sitä sitten tuli koeajettuakin. 650km tuli rullattua mittariin. Seuraavana päivänä sitten kuittasin oman auton huollosta ja menin tämän myyjän juttusille. Olivat tehneet valmiiksi oman autoni arvioinnin ja tarjous oli 3750euroa!!! Kauniistisanoin myyjälle, että nyt ollaan hyvityksessä niin kaukana totuudesta, että eipä taideta päästä yhteisymmärrykseen. Myyjä oli samaa mieltä, että ei kyllä kannatakkaan sillä hinnalla luopua Passatista. Toisinsanoen he eivät halunneet Passattia heille. Kehoitti myymään suoraan yksityiselle, niin saattaisin saada siitä yli 5000 euroa. Teki mieli haistattaa suoraan ja sanoa, että kymppitonni siitä helposti irtoaa yksityiseltä, mutta pidin suuni kiinni.
Asia jäi kuitenkin vaivaamaan ja päätin kokeilla tarjouksia muualtakin. Seuraavaksi ajoin Järvenpäähän ja menin suoraan myyjän jutusille.
"Päivää. Mikäs olis tarjous 2000 vuosimallisesta 1.9tdi passatista automaattilatikolla, jos vaihdan sen uuteen Osctaviaan 2.0TDI DSG Combi Elegance?"
No myyjä mietti hetken ja sanoi, että mennääs katsomaan autoa. Katseli hetken päällisinpuolin ja pyysi sitten avaimet ja kävi hurauttamassa 10minuutin lenkin. Takaisin tultuaan totesi, että: "Onhan siinä jo kilometrejä (345000) aika paljon ja vaihteistokaan ei ole ihan timmi enää, mutta kyllä siitä nyt jotain saa" Sitten hetken siinä räknäsi lukujaan ja totesi, että vaihtohyvitys on 5250euroa. Teki oikein kirjallisen tarjouksen. No lupasin miettiä asiaa, vaikka olin jo mietteissäni tullut siihen tulokseen, että ei tästäkään kyllä kauppoja synny.
Seuraavaksi ajoin samalla vauhdilla Lahteen ja sikäläiseen Skoda-liikkeeseen. Esitin saman kysymyksen, että tarjousta kaipaisin vaihdosta ja myyjän kanssa mentiin sitten Passattia tutkailemaan. Jälleen myyjä kävi ajelemassa koeajolenkin ja tutkailtiin autoa vielä lisää. Kerroin auton varustelusta ja muusta, jonka jälkeen mentiin sitten sisälle puimaan tarjousta. Täläkertaa tarjous oli 7250euroa. Kerroin, että sillähetkellä meillä oli osastollamme YT-neuvottelut päällä, kuten olikin ja palaisin asiaan niiden selvittyä tuonnempana. Tarjoukseen hän laittoi, että on voimassa 15.5 asti.
Kuukauden päivät asiaa hauduttelin mielessäni ja 16.5 kävin katsastamassa Passatin. Kerralla läpi! Ajelin siitä sitten ajankuluksi tuonne Lahden Skoda-myymälään ja myyjähän muisti minut heti! Ensimmäisenä kysyi, että saitko pitää työpaikkasi ja onnitteliheti perään, kun sai kuulla, että työpaikka säilyi. Jotenkin siinä meni sitten tilanne siihen, että alettiin puimaan hintoja tarkemmin ja puolitoista tuntia myöhemmin huomasin, että kädessäni on allekirjoittamani tilaus-sopimus uudesta Octaviasta. Vaihtohyvityskin saatiin vielä viilattua lähes 8000 euroon, joten ei siitäkään jäänyt paha mieli, joskaan nyt ei hirveän iloinenkaan.
28.7 oli se suuri päivä, kun oli uuden auton luovutus.

Liitän tähän seuraavaksi kertomusta autosta:

Elegancen varusteiden lisäksi varusteina:

- Huonon tien alusta
- Irroitettava vetokoukku
- Maxidot näyttö
- Metalliväri, Storm Blue
- Webasto (jälkiasennetaan Lahdessa, jolloin lämmittää myös moottorin)

2007 vuosimallisena uutta 2006 malliin nähden

- Stream soittaa mp3:a
- JumboBox:ssa line-in liitäntä
- Mittaristossa vakionopeuden säätimen merkkivalo

Väliaikatietoja:
16.5 Tilaus. Toimitus 8-10 viikon päästä = 11. - 25.7.2006
21.6 Tullut tehtaalta ulos 13.6 ja matkalla Lyypekkiin.
3.7 Myyjä tarkasti tilanteen ja edelleen matkalla Lyypekkiin.
11.7 Myyjä tarkasti tilanteen ja Auto on Lyypekissä ja saanut identiteetin, joten sain tietää auton rekisteritunnuksen jo. Myyjän mukaan tästä auton saapumiseen kaupan pihaan kuluu perinteisesti noin reilu viikko, joten uskoi, että auto saattaisi tulla ensiviikon aikana, tai tämän viikon lopussa.
21.7 Autosaapunut n.klo 14:00 autokaupan pihaan. Lähtee ensiviikon alussa webaston asennukseen ja loppuviikosta mahdollisesti luovuus, jos kaikki menee ok.
24.7 Poikkesin aamulla autoliikkeessä katsomassa tulokasta. Hyvältä näytti. Perjantaina luovutus.
27.7 Soitin myyjälle ja varmistin, että webasto on nyt asennettu ja huomenaamulla päästään suorittamaan luovutustilaisuus. Kaikki pitäisi olla ok.
28.7 Auto luovutettu ja mittarissa 156km Kaikki kunnossa ja toimii ainakin toistaiseksi.
1.8 Asunnolta töihin ajaessa huomasin, että polttoainemittari näyttää tyhjää, vaikka dieseliä on 3/4 tankillista. Virrat pois ja päälle -> ei enää vikaa.

Nyt autolla on rikottu ensimmäinen 1000km ja tuota eilisaamuista polttoainemittari häiriötä lukuunottamatta ei ole ollut mitään vikoja/häiriöitä.

Kuva ja tietoja autosta:

Sodankylässä festareilla

Ensimmäistä kertaa olin siellä, mutta en viimeistä. Ensivuonna menen kyllä sinne uudestaan, jos vaan lomat ja muut ajankäytölliset ominaisuudet sen sallii. Sodankylään saavuin jo Tiistaina, joten oli siis luvallista poistua sieltä myös päivää etuajassa, eli jo lauantaina.
Kaverin kanssa alkuvuodesta eksyttiin tapahtuman kotisivuille ja mietittiin, että minkähänlaiset kekkerit ne nuokin on. No koska sitä ei voitu omissa päissämme tietää, niin päätimme, että sinnehän se sitten on mentävä, jotta asia selviää. Mietittiin, että mites siellä majoituttaisiin. Aatokset liiteli henkilöautossa nukkumisesta aina keikkabussin vuokraamiseen ja kaikkeen sillä välillä. Loppujen lopuksi tultiin siihen tulokseen, että kyllä sitä aina jotain keksii. Laitetaan teltta peräkonttiin ja mennään paikanpäälle katsomaan tilannetta ja murehditaan vasta sitten. No näin toimittiin ja huomattiin, että melkein kylän vieressä on leirintäalue, josta matkaa kekkeripaikalle, eli keskustaan alle kilometri. Sen siis pystyy kulkemaan jalkaisinkin, jos ei olla virallisesti ajokelpoisia, kuten ei ihan aina oltukaan. No elokuvafestareilla kun ollaan, niin kaippa sitä jotain elokuviakin pitäisi mennä katsomaan. Valittiin näin ensikertalaisina sellaisia elokuvia, jotka tiedettiin jo entuudestaan suosituiksi ja hyviksi. Valituiksi tuli seuraavat teokset:

FC Venus
Tyttö sinä olet tähti
Äideistä parhain
Saippuaprinssi

Kolme ensimmäistä olin nähnyt jo ennestään kotikatsomossani ja tiesin ne hyviksi. Eipä tehnyt poikkeusta neljäskään, eli Saippuaprinssi. Hyvää kotimaista tuotantoa sekin.

Kaikki katsotut elokuvat oli tosiaan tuoreita suomalaisia elokuvia, jotka olisi voinut käydä katsomassa missä tahansa teatterissa täällä etelässäkin, mutta ei se ollutkaan matkamme pointti. Tarkoitus oli mennä lappiin, kokea yötön yö, käydä katsomassa muutama hyvä elokuva ja nauttia muutenkin lomasta. Tässä suunnitelmassa onnistuttiin 100%, joten mielestäni matka oli erittäin onnistunut. Tarkoitus oli myös, että otan kännykällä kuvia koko tapahtuman ajan ja laitan ne kuva-blogiini samantien. No eikös vaan siinä ollut sitten ohjelmaa kokoajan senverran, että koko juttu unohui pääosin koko ajan ja kuvia tuli otettua vain muutama. Löytyvät kuvablogistani täältä.
No ensivuonna siis menen sinne uudestaan, jos vain ajankäytöllisesti on mahdollista. Ensivuonna aion myös käydä katsomassa jotain harvinaisempiakin teoksia, kuin tuoreimmat suomalaiset. Nytkin olisi ollut muutama mielenkiintoinen ulkolainen elokuva, mutta ei vain tullut mentyä.

Mutta päätän matkaraportin Sodankylän keikasta nyt tälläkertaa. Palaamme asiaan jälleen vuoden ... tai mahdollisesti kahden päästä.

Hengissä ollaan

Ompas kulunut aikaa edellisestä blogauksestani... noin 5.5 kuukautta!
No välillä on muita kiireitä ja välillä ei vaan sitten muuten jaksa mitään, siitä se kai johtuu. Maaliskuun lopussa perheessämme tapahtunut surullinen tapaus, tietysti yhtenä syynä, että kaikkeen ei vaan inspiraatio riitä.
Mutta on tässä tullut puuhailtuakin, ei senpuoleen. Toukokuun puolessavälissä tuli tehtyä autokaupat ja nyt odotellaan saapuvaksi uutta autoa. Heinäkuun puolessavälissä pitäisi olla luovutus, jos aikataulu vaan pitää. Tehtaalta auto on tullut ulos reilu kolme viikkoa sitten tiistaina, joten sikäli tilanne näyttää ihan hyvältä. Onhan siinä toinenkin positiivinen asia. Tiedän ainakin, että autoni ei ole maanantai-kappale, koska on tullut tiistaina tehtaalta. Tietysti voi olla niin, että sen rakentaminen on aloitettu jo maanantaina, joten onko nyt odotettavissa, että ensimmäisiin tehtäviin kuuluva korin hitsaus ja maalaus on ne, jotka siitä sitten pettävät?
Mitäs muuta...
Niin Sodankylässä tuli käytyä kesäkuun puolessavälissä elokuva festareilla.
Siitäpä kirjoitankin ihan oman blogauksensa.
Muuten kesä on mennyt ihan normaalisti.

Taidetta

Teimpä taidetta!

Tai no ... Ainakin yritin. Virittelin ajankuluksi tuohon kirjahyllyni baarikaappiin siniset jouluvaloni ja ajattelin, että siitä voisi tulla hienon näköinen, kun ne sitten valaisee noita kahta pienoismallia, jotka siellä hyllyllä on. Sininen valo ei vaan toimi punaisten autojen kanssa, olisihan se pitänyt tietää jo ennen hommaan ryhtymistä. Värit ovat eripäässä spektriä, että ei ne voisikaan toimia.

Muuten siitä baarikaapista tuli kyllä komean näköinen ja taidan pitää ne valot siellä ensijouluun asti, ellei sitten tule jotain muuta ideaa tässä välillä. Kyseiset valot antaa todella puhtaan sinisen valon, joten kyllä niillä jotain pitää tehdä sisustusmielessä, jos ei muuta niin baarikaappi valaista.

No kunhan saan joskus tehtyä noiden pienois- mallien sähköistyk- sen, niin sitten otan lisää niistä kuvia. Tarkoitus olisi tehdä niihin normaalit ajovalot ja hälytysvalot. Niistä on tulossa pelastusajoneuvot. Toisesta säiliöauto ja toisesta raivausauto. Oranssinpunainen päivänloistemaalikin on ostettuna jo niitä varten.

Jouni

Videotykkiä metsästämässä

Päivällä selailin Hifi-lehtiä ja nettiä etsiäkseni sopivaa videotykkiä ja kangasta, mutta täytyy myöntää, että on ne aika hinnoissaan. Se että menisin kauppaan ja ostaisin halvimman mahdollisen tykin, ei oikein sovi tapoihini. Ei siksi, että pitäisi prameilla kalliilla laitteilla, vaan siksi, että se halvin ei yleensä ole kovin hääppönen ominaisuuksiltaan ja sitten alkaisi kuitenkin harmittamaan vähänajan päästä, kun siinäkin piti säästää, vaikka koko satsaus olisi kuitenkin kohdintunut minuun itseeni. Joku viisashan sanoi, että silloin ei mene rahat hukkaan, kun satsaa itseensä. ... ehkä niin.


Se kangas on sitten ihan oma lukunsa. Ostaakko kiinteä kangas, vai katosta alas rullautuva. Jos rullautuva, niin käsin vedettävä, vai sähköllä laskeutuva. Jotenkin tuo perinteinen 28" 4:3 TV vaan näyttää niin pieneltä ja hassulta tuolla.

Toisaalta sellainen kiinteä "taulu" kangas ei oikein sovi tuohon, kun tuolla takana on ikkuna ja se pitäisi sitten aina välillä saada pois siitä, joten rullakangas on varmaankin oikea vaihtoehto. Ellei sitten nikkaroi niin, että taulun uläpäässä oleva kiinnitys on kääntyvä ja taulun voi kääntää ylös kattoa vasten ja kiinnittää jollain linkulla sen yläasentoon. Linkun pettämisen näkee sitten siitä, että päässäni on tennispallon kokoinen kuhmu ja paita veritahroissa. Huoneen leveys on kuitenkin 4 metriä ja pituuttakin on 5 metriä, joten ajattelin, että kuvalla voisi olla leveyttä tarvittaessa vaikkapa jotain 2.5metriä, niin katseluetäisyyden suhde olisi siihen aika paikallaan. Sen kokoinen kuva vaan vaati jo tykiltä jonkinverran valovoimaa, joten tarkkaan pitää tätä asiaa vielä harkita, ennenkuin menen ostamaan, että on sitten oikeanlaiset ostokset.

Joululahjaksi ostin itelle jo tuon äänentoistopuolen, joka on osoittautunut ihan hyväksi kokonaisuudeksi, kun olen muutamia elokuvia tuossa katsellut. Viritinvahvistin on Sony ja ämyrit on Audio Pro Basiq sarjaa. Ihan sellaista perus mallia siis, mutta minulle tässävaiheessa ihan riittävät. Tuon Sonyn hassuista liitännöistä jo kirjoittelinkin kommenttina jokinaika sitten mediaopettajan päiväkirjoja blogissa ja se arikkeli löytyy täältä.

Jouni